Kuva: Jari Väätäinen, GTK

Pohjavesitiedon Lähde

Teksti: Paula Böhling

GTK yhteistyökumppaneineen on tutkinut pohjavesialueiden geologista rakennetta 1990-luvulta lähtien. Alkuvuodesta avattu Lähde-verkkopalvelu (lahde.gtk.fi) kokoaa tutkimustulokset ja tuo ne jokaisen saataville.

Pohjavesitiedolle on kysyntää. Pohjaveden suojelu, vedenhankinnan tehostaminen, uusien vedenottopaikkojen määrittäminen, pohjaveden pilaantumistutkimukset, maankäytön suunnittelu – siinä käyttöalueita, jotka kaikki liittyvät puhtaan juomaveden saannin turvaamiseen; asiaan, joka koskettaa koko yhteiskuntaa.

Lähde-verkkopalvelusta löytyy tietoa jo noin 150 pohjavesialueesta. Niistä huomattava osa sijaitsee eteläisessä Suomessa Salpausselkien tuntumassa, mutta tutkimuksia tehdään myös muualla maassa.

– Käytännössä tutkimukset ovat keskittyneet 1-luokan pohjavesialueille ja yleensä sinne, missä pohjavesialueilla on muitakin maankäyttöpaineita kuin suojelu ja vedenoton turvaaminen. Tällaisia alueita ovat erityisesti kasvukeskusten ympäristöt ja paikat, joissa pohjaveteen kohdistuu riskejä, kertoo geologi Anu Eskelinen GTK:n Pohjavesiyksiköstä.

GTK:n yhteistyökumppaneina pohjavesialueiden rakennekartoituksissa ovat ympäristöhallinto, kunnat, kaupungit ja vesilaitokset.

– Projekteja suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä, mutta liikkeelle panevana voimana ovat ELY-keskukset. Heillä on näkemys siitä, missä kipeimmin tarvitaan tutkimusta.

Eskelinen arvelee, että Lähde hyödyttää ennen kaikkea kuntia, kaupunkeja ja vesilaitoksia, mutta myös konsulttitoimistoja, pohjavesialueilla toimivia yrityksiä ja kansalaisia.

– Tutkimustiedon saatavuus ja hyödynnettävyys paranevat merkittävästi. Ennen asiakkaalle on toimitettu raportti ja mahdollisesti sen pdf-versio, mutta nyt jokainen voi ladata palvelusta haluamiaan tietoja ja hyödyntää niitä omilla ohjelmistoillaan. Lähde tarjoaa käyttökelpoista lähtöaineistoa esimerkiksi pohjaveden virtausmallinnuksiin.

Uusia sisältöjä tulossa

Pohjavesialueiden rakenneselvitysten tuloksia voi ladata Lähde-palvelusta sekä raportteina että paikkatietona. Tutkituilta pohjavesialueilta GTK on mallintanut kallionpinnan ja pohjavesipinnan korkeustasot sekä laskenut pohjavesivyöhykkeen paksuuden, pohjavedenpinnan yläpuolella olevan maakerroksen paksuuden ja maaperän kokonaispaksuuden.

Palvelusta löytyy kattavasti myös kairaustietoja, tutkimusten yhteydessä asennettujen havaintoputkien tietoja, tulkittua painovoimamittaustietoa sekä yleistä tietoa Suomen pohjavesivaroista.

Pohjavesialueiden rakenneselvitykset jatkuvat entiseen tapaan, ja palvelua päivitetään vuosittain uusilla tuloksilla. Kuluvana vuonna tavoitteena on viidentoista kohteen valmistuminen. Meneillään olevat tutkimukset voi tarkistaa Lähteestä.

Vuoden 2018 aikana palveluun tuodaan myös pohjaveden isotooppiaineistoja sekä tietoa pohjaveden geokemiasta.

Kuva: Matti Sulanto

Monipuoliset valinnat, selkeä ohjeistus

Lähde-karttapalvelussa käyttäjä voi valita tausta-aineistoksi peruskartan, vinovalaistun maaperän korkeusmallin tai ilmakuvan. Geologisena tausta-aineistona on maaperäkartta. Mukana ovat myös ympäristöhallinnon pohjavesialuerajaukset. Tutkimusraportteja voi hakea muun muassa kunnittain tai yksittäisen pohjavesialueen nimellä.

Lähde on pyritty tekemään mahdollisimman helppokäyttöiseksi, kertoo suunnittelija Jari Väätäinen GTK:sta.

– Esimerkiksi, kun alkaa käyttää karttapalvelua, ei tarvitse lukea pitkää tekstimuotoista manuaalia, vaan asiat selviävät visuaalisen ohjeen avulla. Kun viet hiiren karttapinnalle tai jonkin työkalun kohdalle, näet heti siihen kohtaan liittyvän ohjeen.

Palvelun käytettävyyttä parannetaan palautteiden perusteella.

– Koko ketju tuotteistuksesta julkistamiseen on jatkuvassa vuorovaikutuksessa, ja samoin tietysti toiseen suuntaan, Väätäinen sanoo.

Kansallinen geotietokeskus

Pohjavesitiedot ovat osa GTK:n ylläpitämää laajaa geotietovarantoa ja yhdyskuntarakentamiseen liittyvää tietokokonaisuutta.

– GTK toimii kansallisena geotietokeskuksena keräten geologista aineistoa tietovarantoonsa sekä vastaten tiedon hallinnasta ja digitaalisista jakeluratkaisuista. Tietovarantoa kartutetaan paitsi GTK:n omilla tutkimuksilla myös ottamalla vastaan muiden tuottamaa geologista aineistoa, toteaa Digitaaliset tuotteet ja palvelut -tulosyksikön päällikkö Niina Ahtonen.

Digitaalista tietoa jaetaan GTK:n Tietopalvelut-sivulta löytyvien verkkosovellusten ja paikkatiedon rajapintapalvelujen kautta. Rajapintapalvelujen kautta aineistoja käytetään kansallisissa ja eurooppalaisissa tietoinfrastruktuureissa sekä sidosryhmien paikkatietoympäristöissä.

GTK kehittää tietotuotteita ja niiden digitaalisia jakeluratkaisuja jatkuvasti, ja yhä enemmän yhdessä asiakkaiden kanssa.

– Haluamme tuottaa aineistoistamme uudenlaisia tietotuotteita nostamalla jalostusastetta esimerkiksi spatiaalisen data-analyysin ja moniulotteisen mallinnuksen menetelmiä hyödyntämällä. Teemakohtaisissa jakeluratkaisuissa pyrimme kohti isompia kokonaisuuksia, joissa nivotaan yhteen paikkatietoa ja muuta aineistoa Lähde- palvelun tapaan. Paikkatiedon rajapintapalvelut ovat jatkossakin merkittävä osa palveluvalikoimaa ja uusia tietotuotteita lisätään rajapintajakelun piiriin, Ahtonen kuvaa tulevaisuuden kehityssuuntia.

Lähde-palvelu: lahde.gtk.fi