Latitude 66 Cobalt Oy:n hallituksen puheenjohtaja Russell Delroy ja toimitusjohtaja Thomas Hoyer tutustumassa maastoon Posiolla. Kuva: Jussi Lähde

Australialais-suomalainen Latitude 66 Cobalt uskoo löytävänsä lisää kobolttia

Teksti: Tapio Mainio

GTK kaavailee yhteistä tutkimuskairausta Koillismaalle.

Geologian tutkimuskeskus (GTK) kaavailee yhteisen tieteellisen tutkimuksen aloittamista kobolttikaivosta Koillismaalle kaavailevan australialais-suomalaisen yhtiön Latitude 66 Cobalt Oy:n kanssa. Tutkimuskairaus toteutettaisiin Kuusamon ja Posion alueella, jossa ovat huomattavat kobolttiesiintymät. Alueen valtauksen omistaa kyseinen yhtiö.

– Yhteinen tieteellinen tutkimus on idea-asteella. Esimerkiksi yksi 1000 metrin syväkairaus mineraalisysteemin selvittämiseksi tai muutama lyhempi kairanreikä profiilina rahoitettaisiin ulkopuolisella rahalla, ei GTK:n budjetista, sanoo GTK:n Malmi ja teollisuusmineraalit -yksikön vt. päällikkö Juhani Ojala.

Ojala korostaa, ettei GTK kaavaile yhtiön kanssa yhteistä kairausohjelmaa.

– Se on ihan yhtiön omarahoitteista malminetsintää, Ojala lisää.

Kobolttiesiintymän laajuutta kartoitettaisiin nimenomaan tieteellisistä syistä, sillä alueilla 1980- ja 1990-luvuilla tehtyjen kairausten pääpaino oli kulta- ja kuparimalmeissa. Kairauksia teki muun muassa valtauksen silloinen haltija Lapin Malmi Oy.

Sähköautoboomi on nelinkertaistanut koboltin maailmamarkkinahinnan, sillä kobolttia tarvitaan muun muassa yhden Teslan akustossa noin 13 kiloa. Akkukemikaalien kysynnän ennustetaan kasvavan voimakkaasti lähivuosina.

Suomessa ovat Venäjän ohella Euroopan ainoat tunnetut ja merkittävät kobolttivarat. Myös Ruotsi on nyt panostamassa koboltin etsintään Pohjois- Ruotsissa. Suurin osa maailman koboltista tuotetaan Kongossa huonoissa työoloissa ja lapsityövoimalla.

Ojala ehdottaa, että tutkimuskairaus rahoitettaisiin Agnico Eaglen valtion kassaan vuosittain maksamista rojalteista.

Kittilässä kultaa kaivava kanadalaisyhtiö Aqnico Eagle maksoi viime vuonna vajaan neljän miljoonan euron rojaltit, sillä kultaesiintymän löysi GTK ja rojaltit sisältyivät esiintymän myyntisopimukseen valtion kanssa. Esiintymän oikeudet myytiin aikoinaan kansainvälisessä tarjouskilpailussa.

Vuodesta 2009 lähtien toiminut Kittilän kultakaivos on tähän mennessä tuottanut kanadalaisyhtiölle yli 1,5 miljardia euroa, josta Kittilän kaivokseen on investoitu yli 600 miljoonaa euroa.

Kaikki malmirahat eivät siis päädy ulkomaille. Kaivosteollisuuden investoinnit Suomeen olivat vuosina 2006–2016 noin neljä miljardia euroa, josta 600 miljoonaa euroa käytettiin malminetsintään.

GTK on luopunut omasta raskaasta kairauskalustosta. Se teettää ostopalveluna syväkairaukset ja muut raskasnäytteenotot. Tänä vuonna tutkimuskairauksia teetetään yhteensä noin kymmenen kilometrin pituudelta.

– Tutkimusyhteistyön aloittamisesta on käyty Latitude 66:n Cobalt Oy:n johdon kanssa alustavia keskusteluja, Ojala kertoo.

Rahoitusehtona tutkimusyhteistyökairauksille voisi Ojalan mukaan olla se, että yhtiö sitoutuu rojaltin maksamiseen, jos se johtaa uuden malmiesiintymän löytymiseen ratkaisevalla tavalla.

Rojaltimaksujen käyttämisestä tutkimuskairauksiin tai muuhun alkuvaiheen malminetsinnän tukemiseen, on käyty alustavia kahvipöytäkeskusteluja myös elinkeinoministeriön kanssa.

– Toivottavasti tutkimushanke toteutuu. Posion Haarakummun alueella on paljon tutkittavaa. Uskomme, että noin sadan metrin syvyydessä oleva kobolttimalmi laajenee sekä syvyys- että vertikaalisuuntaan. Löydämme varmasti lisää kobolttia, sanoo Latitude 66 Cobalt Oy:n toimitusjohtaja Thomas Hoyer.

Yhtiön suunnitelmissa on avata kobolttikaivos sekä Kuusamon Juomasuolle että Posion Maaninkavaarassa sijaitsevalle Haarakummun alueelle. Näiden kohteiden välimatka on 34 kilometriä. Malmin rikastuspaikka on vielä avoin.

Latitude 66 Cobalt Oy on vuonna 2017 perustettu kaivostoimintaan ja mineraalituotantoon erikoistunut yritys. Sen emoyhtiö on australialainen Latitude 66 Cobalt Inc. Yhtiö on ostanut Kuusamossa ja Posiolla sijaitsevat kaivoskehityshankkeet, jotka ovat aiemmin olleet muun muassa Outokummun, Dragon Miningin sekä Belvederen hallussa.

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja on australialainen Russel Delroy, joka on johtanut tuottavaa kaivosrahastoa Australiassa. Yhtiön hallituksen jäsen on kaivosalan professori Joshua Welch Australiasta.

Orastavaa kaivoshanketta rahoittavat mineraaleihin erikoistuneet sijoittajat muun muassa Aasiasta ja Australiasta. Suomalaisten sijoittajien osuus on noin 15 prosenttia. Yhtiön pääoma on tällä hetkellä kuusi miljoonaa euroa.

Molemmissa Koillismaan kohteissa on erittäin lupaava malmipotentiaali. Juomasuolla kobolttia on kallioperässä 0,12 prosenttia, mutta sen ohella kallioperässä on myös kultaa. Haarakummussa kobolttia on selvästi enemmän, 0,25 prosenttia, Hoyer kertoo.

– Alueella ei ole vuosikausiin kairattu. Historiatietojen perusteella on arvioitu, että Juomasuolla olisi kobolttia yhteensä 9153 tonnia ja Haarakummussa 7956 tonnia. Lisäksi Kuusamon alueella on pienempiä esiintymiä, joten näissä kaikissa olisi kobolttia yhteensä 21657 tonnia. Esimerkiksi Haarakummussa ei ole kultaa etsitty ollenkaan, kertoo GTK:n erikoistutkija Pasi Eilu.

Yhtiö on Hoyerin mukaan saanut esiintymistä erittäin hyvät perustiedot sekä GTK:lta että aiemmin alueella operoineilta yhtiöiltä, kuten Lapin Malmilta. Hän esittelee kairausten perusteella laadittuja 3D-kuvia malmista.

– Suomessa on GTK:n kautta saatavissa ehkä maailman parhaat kallioperää koskevat tietoaineistot digitaalisessa muodossa. Ne antavat hyvän lähtökohdan malminetsinnälle ja jo löydetyn kohteen jatkotutkimuksille. Myös infra, kuten metsäautotieverkko on hyvässä kunnossa. Muun muassa nämä seikat houkuttelevat kansainvälisiä malminetsintäyhtiöitä Suomeen, Hoyer kertoo.

– Ainoa seikka mikä esimerkiksi Russel Delroyta on ihmetyttänyt, miksi kaivosteollisuus herättää Suomessa lähes poikkeuksetta vahvaa vastustusta, Hoyer sanoo.

Kuusamon kaivoshanke voi Hoyerin mukaan saada yhteiskunnallisen hyväksynnän vain toimimalla ekologisesti kestävästi ja rehellisesti.

Hän aikoo kiertää Koillismaan kunnissa kertomassa kasvotusten ihmisten kanssa kaivoshankkeesta epäilysten ja huhujen hälventämiseksi.

– Aiomme luopua 3–5 kilometrin päässä Rukan matkailualueesta sijaitsevista esiintymistä, Hoyer kertoo.

Yhtiö valmistautuu laatimaan hankkeesta yva-suunnitelman.

Juomasuon kulta-kobolttiesiintymän kairauksen ja 3Dmallinnuksen perspektiivikuvia. Vaaleanpunainen 3D-malli edustaa mallinnettua sähköä johtavampaa hydrotermisesti muuttunutta kivimassaa. Väripintapoikkileikkaukset esittävät geofysiikan johtavuusmittauksia profiileina ja niiden punaiset värit edustavat korkeampia sähkönjohtavuuksia.
Kuusamon alueen geologinen kartta.
Haarakummun Co-esiintymän 3D-malli perspektiivikuvassa.

Karttapalveluja ja paikkatietotuotteita

GTK jakaa paljon maksutonta aineistoa verkkopalvelujensa (http://www.gtk.fi/tietopalvelut/) kautta, kertoo Digitaaliset tuotteet ja palvelut -yksikön päällikkö Niina Ahtonen.

Mineraalivaroihin liittyvät tärkeimmät palvelut ovat karttapalvelu Mineral Deposits and Exploration (MDaE).

Lisäksi on Hakku -haku ja latauspalvelu, josta voi ladata muun muassa julkaisuja, raportteja ja paikkatietotuotteita. – Näiden lisäksi aineistojamme on saatavilla paikkatiedon rajapintapalvelujen kautta, Ahtonen sanoo.

– MDaE on asiantuntijakäyttöön tarkoitettu englanninkielinen palvelu malminetsintä- ja kaivosyhtiöille. Palvelussa on runsaasti geologisia, geofysikaalisia sekä mineraalivaroihin ja malminetsintään liittyviä aineistoja, Ahtonen kertoo.

MDaE-palvelussa on maksutta saatavilla mineraaliesiintymätietoja ja esiintymien historiatietoja. Palvelusta saa esiintymään linkitetyn koosteen, johon on kerätty tietokannastamme esiintymän varantotiedot, malminetsinnän historiaa, geologiset piirteet, kuvia ja karttoja sekä viitteet julkaisuihin.

– Maksuttomia paikkatietotuotteita ovat muun muassa geologiset kartat eri mittakaavoissa, Ahtonen sanoo.

Sen sijaan maksullisia ovat mm. kallioperäkairausten loggaustiedot ja analyysit sekä geofysiikan mittaustulokset.

– Osa geofysiikan kartoista on maksuttomia, Ahtonen kertoo.