3D-Suomi yhteiseksi tavoitteeksi

Yhteiskunnan tietotarpeet ja tarve yhdistää erilaista tietoa ovat lisääntyneet merkittävästi muutaman viime vuosikymmenen aikana. Uudenlainen teknologia mahdollistaa yhä tarkemman tiedon tuottamisen ja kokoamisen kustannustehokkaasti.

Sekä tiedontuotanto että tiedonjalostus ovat muutoksessa. 1990-luvulla iso murros oli siirtyä työasemilla tapahtuvaan 2D-työskentelyyn ja digitaaliseen karttatuotantoon. Nyt olemme seuraavan, vähintään yhtä suuren muutoksen äärellä, siirtymässä kattavasti 3D-mallinnustiedon tuotantoon ja hyödyntämiseen.

Viime vuonna Geologian tutkimuskeskus GTK määritteli yhdeksi tulevaisuuden menestystekijäkseen 3D-Suomi -tavoitteen toteuttamisen. GTK:n 3D-Suomi -visiossa maa- ja kallioperätiedon tuotantoprosessit tuottavat jatkossa kattavasti myös mallinnustietoa. Tämän tiedon yhteen kokoava kehys on 3D-Suomi.

Tarve mallinnustiedolle ei noudattele hallinnon-, tieteentai sovellusalojen rajoja. GTK:ssa ollaan kiinnostuneita etenkin maanalaisesta luonnonympäristöstä kuten mineraalivaroista ja pohjavedestä sekä kaupunkirakentamisesta. Laajemmassa visiossa GTK:n mallinnustieto voisi integroitua muiden biosfäärin, atmosfäärin ja rakennetun infrastruktuurin tietoihin. Näin 3D-Suomi muodostuisi koko fyysisen ympäristömme virtuaalimaailmaksi.

Tällaisen laajan vision toteuttaminen vaatisi laajaa yhteistyötä. Voisimmeko jakaa tämän vision ja pitää sitä kansallisena tavoitteenamme? Eikö olisikin kiehtovaa, että tulevaisuudessa meillä olisi yhteinen 3D-Suomi, joka toimisi ”käyttöliittymänä” fyysistä ympäristöämme koskevaan mallinnustietoon? 3D-Suomi kokoaisi yhteen muun muassa maa- ja kallioperätiedot GTK:lta, topografia- ja maastotiedot Maanmittauslaitokselta, kasvillisuus- ja korjuukelpoisuustiedot metsäsektorin toimijoilta, vesistö- ja ympäristötiedot Suomen ympäristökeskukselta, ilmakehää koskevat tiedot Ilmatieteen laitokselta sekä rakennettua ympäristöä koskevat tiedot kunnilta. Toisiinsa yhdistetty tieto olisi mallinnettu ja visualisoitu vähintään kolmessa ulottuvuudessa. Mallin kautta olisi mahdollista porautua myös mallin tietolähteisiin ja jopa reaaliaikaiseen lähtödataan. Tämän jatkuvasti päivittyvän tietopohjan päälle yritykset voisivat tuottaa korkeamman jalostusasteen tuotteensa ja palvelunsa. Valtakunnalliset ja kohdennetut mallit sekä eri tarkkuustasojen ja sovellusalueiden mallit tuotettaisiin yhtenäiseen tietomalliin, ja mallit kartuttaisivat jatkuvasti tarkentuvaa kuvaa Suomesta.

GTK:lle 3D-Suomi on pitkän aikavälin tavoite ja sisällön karttumisen näkökulmasta voi ajatella, että se ei ole koskaan valmis. Olemme sen kehittämisessä aivan alkuvaiheessa, mutta tärkeää on, että olemme lähteneet liikkeelle.

Suomessa on meneillään erinomaisia digitalisaation kärkihankkeita, jotka näyttäytyvät 3D-Suomen rakennuspalikoina. Näitä ovat esimerkiksi julkisen hallinnon paikkatietoalusta ja rakennetun ympäristön tiedonhallinnan ekosysteemi KiraDigi. Kymmenissä maissa pohditaan tällä hetkellä samankaltaisten aineistojen tiedonhallintahaasteita. Jos kykenemme Suomessa ratkaisemaan yhteensopivuushaasteet ja toteuttamaan laajapohjaisesti 3D-Suomen, Suomelle on tarjolla edelläkävijän asema ja kansainvälinen vientituote.

Me GTK:ssa teemme omaa maanalaista osaamme 3D-Suomesta. Eheän 3D-Suomen toteuttaminen tarvitsee keskeisten toimijoiden panoksen ja yhteistyön. 3D-Suomessa on ainesta yhteiseksi kansalliseksi tavoitteeksi.

 

Mikko Eklund

Johtaja, strategia ja digitaalisuus