Merus Power Oy:n toimitusjohtaja Kari Tuomalan mukaan koko kaivosklusterin yhteiset ulostulot lisäävät myös yksittäisten yritysten uskottavuutta. Siitä on hyötyä etenkin, jos yritys on markkinoilla vielä uusi ja tuntematon.

Mining Finland siivittää kotimaista kaivosalaa kasvuun

Teksti: Outi Airaksinen

Teknologisesti Suomi on kaivosalalla maailman kärkeä, mutta kaupallisesti alalla riittää vielä kirittävää. GTK:n luotsaamassa kasvuohjelmassa haetaan uutta vauhtia kaivosteollisuuteen.

Vaikka kaivosalalla on rämmitty viime vuodet globaalissa lamassa, ja investoinnit ovat olleet jäissä, joukkoon mahtuu myös onnistumisia. Pirkanmaalainen Merus Power Oy on kasvanut rivakasti, noin 50 prosentin vuosivauhtia – pitkälti juuri kaivosalan vetoavulla. Tänä vuonna yhtiön pitäisi yltää ensimmäistä kertaa myös positiiviseen tulokseen.

Vuonna 2008 perustettu Merus Power kehittää sähkön laatua parantavia laitteita ja järjestelmiä, jotka lisäävät muun muassa kaivosten tuottavuutta ja tehokkuutta. Käytännössä yhtiö tarjoaa ratkaisuja esimerkiksi loistehon kompensointiin sekä harmonisten yliaaltojen suodattamiseen. Yhtiön liikevaihto hipoo lähes 5 miljoonaa euroa, mistä noin 95 prosenttia tulee viennistä.

– Meidän leipämme on pieninä murusina ympäri maailmaa. Kauppojen saamisessa on aika paljon hommaa. Yhteistyö Suomen kaivossektorin kanssa auttaa meitä eteenpäin. Muuten meillä on aika pitkä matka sopimuksiin, yhtiön toimitusjohtaja Kari Tuomala sanoo.

Merus Power on yksi noin 40 jäsenyrityksestä Mining Finlandissa (www.miningfinland.com), jota GTK on luotsannut kesästä 2016 lähtien. Kasvuohjelman tavoitteena on vauhdittaa kaivosalan pk-yritysten vientiä sekä houkutella kaivosyhtiöitä Suomeen malmin etsintään.

Käytännössä yritykset voivat saada ohjelman avulla esimerkiksi näkyvyyttä alan messuilla. Ohjelman varoilla Kanadaan on palkattu myös konsultti, jonka tehtävänä on välittää tietoa, etsiä jäsenyrityksille kontakteja sekä sopia tapaamisia kaivosalalle tärkeään PDAC-konferenssiin, joka järjestetään vuosittain Torontossa.

Vetovoimatekijät kunnossa

Kaivosalan kansainvälisissä vertailuissa Suomi sijoittuu lähes poikkeuksetta aivan kärkisijoille niin mineraalien osalta kuin investointipotentiaalissakin. Suomessa kaivosteollisuudella on pitkät perinteet, ja maaperästämme löytyy useita tärkeitä alkuaineita, kuten kromia ja fosfaattia. Esimerkiksi kullan tuottajana Suomi on EU:n suurin. Kaivosyhtiöiden houkuttelemisen kannalta tärkeää on myös se, että Suomessa on jo nyt runsaasti kaivosteollisuutta ja -teknologiaa.

– Meillä on hyvä pohja, sillä Suomella ja Ruotsilla on kaivosteknologiapuolella aivan uskomaton maine maailmalla. Täältä on lähtenyt monia oleellisia teknologioita, kuten liekkisulatus. Monet suomalaiset alan brändit, kuten Outotech, Metso tai Normet tunnetaan ja koetaan luotettaviksi, ohjelmajohtaja Harry Sandström GTK:lta sanoo.

Suomella on vahvaa osaamista muun muassa kaivoskoneiden valmistuksessa sekä tuotannon optimoinnissa. Isot yhtiöt toimivat ovenavaajina, mutta Suomessa on myös lähes 300 kaivosalan pk-yritystä, jotka toimivat usein isompien yhtiöiden alihankkijoina. Niille verkostot ja yhteistyö ovat menestyksen kannalta ratkaisevan tärkeitä.

– Pyrimme rakentamaan tarinaa suomalaisesta kaivosalan klusterista, jossa on yrityksiä arvoketjun eri osista. Suomessa on yhtiöitä malminetsinnästä louhintaan, rikastamiseen ja aina kaivosten sulkemiseen. Meillä on tarjota kokonaisuuksia, Sandström kuvaa.

Sandströmin kokemuksen mukaan kansainväliset toimijat etsivät palvelukokonaisuuksia sekä usein myös isoa toimintaympäristöä, jollaisen Pohjoismaat voivat tarjota yhdessä. Lisäksi Suomen etuina ovat hyvä hallinto, poliittinen ennakoitavuus sekä toimiva infrastruktuuri.

– Täältä on vaikea löytää malmia yli 50 kilometrin päästä tiestä. Samoin on energian osalta, sähköverkkoon ei ole koskaan todella pitkiä matkoja, Sandström kuvaa.

Sijoituksia houkuttelee myös hyvä tutkimusinfrastruktuuri sekä maailman ehkä paras geotieteiden aineisto, joka on helposti kaikkien saatavilla.

– Lähtökohtamme ovat hyvät, mutta entistä haasteellisempaa on pystyä palkkaamaan ja houkuttelemaan Suomeen kansainvälisen tason osaajia niin tutkijoiksi kuin asiantuntijoiksi. Perusmalminetsintää myöskään ei tällä hetkellä tehdä tarpeeksi, Sandström sanoo.

 

Pääsy tarjouskilpailuun ensiaskel

Merus Power on toimittanut laitteitaan jo yli 30 maahan, kuten timanttikaivokselle Keski-Afrikkaan. Hiljattain sen järjestelmiä on myyty myös Brasiliaan ja Etelä-Afrikkaan. Myös Australiassa yhtiö on saanut ensimmäisen kauppansa solmittua erään kaivosyhtiön kanssa.

Vaikka markkinoita Merus Powerin tuotteille on periaatteessa kaikkialla, eniten ongelmia sähkön laadussa on maissa, joissa sähköverkon kuormat ovat suuria suhteessa verkon kapasiteettiin.

– Kaivokset ovat usein kaukana sähkön tuotannosta, ja jos sähköverkot ovat teholtaan heikkoja, kaivokset aiheuttavat sähköverkolle erilaisia ongelmia. Tähän me olemme kehittäneet hyviä teknisiä ratkaisuja, Tuomala sanoo.

Keväällä yritys osallistui juuri Mining Finlandin riveissä Toronton PDAC:hen, ja pyrkii sitä kautta ponnistamaan myös Pohjois-Amerikan markkinoille.

– Uskon, että voimme saada ohjelman kautta uusia kontakteja ja sitä kautta mahdollisuuksia tarjota. Kun pääsemme tarjouskilpailuihin, pärjäämme usein aika hyvin, sillä pystymme osoittamaan, että investoinnit järjestelmiimme ovat kannattavia. Pirkanmaalaisena pk-yrityksenä joskus on pitkä matka jo siihen, että saamme mahdollisuuden näyttää kykymme, Kari Tuomala sanoo.

Tuomala korostaa myös ohjelman tarjoamien verkostojen tärkeyttä, sillä onnistumisen todennäköisyyttä parantaa selvästi, jos uusia asiakkaita lähestyessä voi viitata yhteiseen tuttuun.

– Ohjelma madaltaa kynnystämm lähteä ja panostaa eri maihin, kun meidän ei tarvitse laatia kaikkia järjestelyjä itse. Saksaan messuille menemme itse suoraan, mutta missään olosuhteissa emme kävisi sekä Etelä-Afrikassa että Kanadassa omin nokkinemme.

Tuomalan mukaan yhteiset koko klusterin ulostulot lisäävät myös yksittäisten yritysten uskottavuutta, mistä on hyötyä etenkin, jos yritys on markkinoilla vielä uusi ja tuntematon.

– Kukaan ei voi tehdä varsinaista työtä puolestamme. Itse meidän on tapaamiset suunniteltava ja etsittävä oikeat tuotteet oikeille asiakkaille. Mutta olemme lähempänä asiakasta, jos joku on auttanut meitä asiakkaiden kartoittamisessa. Siitä huolimatta välillä tulee huteja ja vääriä ratkaisuja, mutta onnistumisen todennäköisyys kasvaa, Tuomala sanoo.